Avainsanat

, , ,

Olipa kerran sirkus, jossa show’ta johtivat taikuri, cowboy, elvis ja lahtari.

Myyntitilanteessa taikuri nosti hatustaan mitä kummallisimpia tarjouksia, joiden panos-tuotossuhde ei ollut tästä maailmasta. Hän lupasi kaneja, jotka oli nyljetty konsulttien nahasta. Silmänkääntötemppujensa jälkeen hän haihtui savuna ilmaan ilmestyäkseen jälleen tilipäivänä.

Cowboy pyöritti asiakkaalla yhden miehen roadshow’ta. Hän ei välittänyt mistään eikä kenestäkään. Cowboy pyyhki projektisuunnitelmalla takapuoltaan ja toteutti vain omaa henkilökohtaista missiotaan. Hänen villissä lännessään kannukset tienasi last man standing, ja siellä naisen paikka oli pysyä poissa miesten taisteluista.

Sirkuksessa esiintyi myös elvis. Hän puhui, vaikkei kukaan ollut kysynyt hänen mielipidettään, ja aina itsestään. Asiakas mahtui hänen maailmaansa vain, jos se tarkoitti mahdollisuutta päteä. Tämän kaverin todellisuudentaju oli niin pahasti harhainen, ettei hän ymmärtänyt leuhkivansa myös epäonnistumisillaan. Hänen seurassaan moni ensin lumoutui eikä huomannut kuolevansa hitaasti hapenpuutteeseen.

Lahtarin lempilause oli ”jos se toimisi, joku olisi jo keksinyt sen”. Hän ei vain tuominnut, vaan otti myös kunnian toisten ihmisten tekemästä työstä. Hänen tylpällä kirveellään mestattiin sekä ideat että aloitekyky.

Tavalliseen sirkukseen verrattuna naurulla ei ollut sijaa tässä esityksessä.  Tämän karavaanin joukoissa kulkevat saatettiin lyhyttä tietä kohti ennenaikaista hautaa.

Olisitko sinä ostanut lipun tähän show’hun?

—

kuva: © pashabo – Fotolia.com